Lisäätkö turvallisuutta vai turvattomuutta?

Olisiko hetki uhrata ajatusta koiran kanssa ulkoiluun?

Koiran hankkiminen on vastuun tiedostamista siitäkin huolimatta , että kyseessä on ensimmäinen koira. Koiran kanssa ulkoileminen on iso osa koiran arkea, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Koira pääsee tekemään tarpeensa mutta myös koiralle tarjotaan liikunnan määrää ja laatua sekä käyttää aistejaan ulkona.

Mitä laatu ulkoilussa tarkoittaa? Koiran tulisi saada toteuttaa lajinomaista toimintaa, liikkua tarpeeksi, kokea hyviä sosiaalisia kohtaamisia, koira saa kaivaa, leikkiä, piehtaroida, haistella ja nauttia ulkoilusta. Ulkoilu tulisi olla enemmänkin palauttavaa toimintaa kuin kuormittavaa.

Jo pennun kanssa totutellaan uusiin asioihin, ääniin, eri paikkoihin, maastoihin, liikenteeseen, luonnoneläimiin, muihin kanssa kulkijoihin kuten koirattomat sekä koirakoihin, pyöräilijät, lenkkeilijät, lapset jne. Nämä kaikki kuuluu normaaliin arkeen.

Koirissa on eroja. Ne ovat yksilöitä. Siinä missä toinen kokee ulkomaailman uteliaana , voi toista koiraa samat asiat jännittää. Tällöin myös omistajalla on vastuu olla koiran tsemppaaja tai tukena.

Kokeillaanko? Katotaan mitä tapahtuu? – tämä on kyseenalainen lähestymistapa asioihin ja hyvin yleinen suhtautumistapa. Erityisesti kun halutaan sosiaalistamisen nimissä koirakontakteja.

”tää haluaa moikata kaikkia” – koiran kanssa voi hyvinkin ottaa opikseen, että kaikki muut eivät ole saman lokeron porukkaa. On hyvä kysyä lupa tervehtimiseen ja olla ottamatta hernettä nenukkaan jos lupaa ei tule. Koiran kantilta taasen tämä onkin erilainen , se ei ymmärrä miksi joitain koiria tervehditään painin merkeissä ja toisia ei. Joillekin koirille sekin on ok ja toisilla taasen tämä nostaa turhautumisen tunnetta.

Yksi epäselkein vaihe on antaa pentuajan moikata kaikkia ja kun koira kasvaa, ei enää olekaan mahdollista kaikkia morotella. Mieli on saattanut muuttua jo omistajallakin kun ulkoilu onkin yhtä vetämistä / jumittamista jokaisen luo.

Kuka sitä koiraa ulkoiluttaa? Onhan se kiva jos perheenjäsenet osallistuvat koiran ulkoiluttamiseen. Huomioitavia asioita on kuitenkin, onko turvallista antaa lapselle koiraa yksin ulkoilutettavaksi? tai isovanhemmalle iso kokoista koiraa joka reagoi muihin koiriin? Entäpä teinit, kiva että ulkoillaan mutta kännykkä on kutakuinkin parempi ulkoiluseura kuin se koira. Kännykän ulkoiluttaminen onnistuu kyllä miltä tahansa ikäluokalta. Samoin myös ihan turvallinen ulkoilu, jos siihen on vähäänkään oikeaa asennetta/ koulutuspohjaa / tietoa ja taitoa.

Vapaana koira nauttii olostaan – kyllä. Tämä ilmiö on kasvava. Alkuun ajattelin, että kyseessä on enemmissä määrin tietämättömyydestä mutta alan vahvasti kallistua välinpitämättömyyden puolelle.

Koiria joita pidetään vapaana, alueella jossa järjestyslakikin sen kieltää (puhumattakaan pesimisajan kiinnipito) ei jostain syystä koske kaikkia koiranomistajia. Vapaanaoloa perustellaan sillä että koira haluaa olla vapaana ja se on ihan kiltti. Meistä löytyy monia koiran omistajia, jotka myös ymmärtävät tämän perustelun olevan vain tekosyy ottaa vastuuta. Useimmilla koirilla ei ole koulutus siinä vaiheessa, että ne tulisivat kutsusta luokse, eivätkä ole välittömästi kytkettävissä.

Tällä lisätään ympäristöön turvattomuutta tietoisesti. Jostain kumman syystä on myös kovin yleinen ajatus, että jos ei tule verta niin kaikki on ok. Haavat parantuvat fyysisesti nopeammin kuin henkinen puoli. Kenenkään ei tarvitse luottaa ventovieraan koiraan tuntematta paremmin. Niinkin pienellä eleellä kuin koiran kytkeminen muiden ollessa läsnä mahdollistaa turvallisuutta kaikilla osapuolille.

Koiria voi viedä koirapuistoon halutessaan tai varata koirametsän. Maanomistajan luvalla voi metsissäkin ulkoiluttaa.

Kumpaan sinä kuulut?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *